Johanna Junkkari: Ihmisläheistä johtamista arjen tasolla
Johanna Junkkari toinen kategoriassa Ihmisläheisin johtaja alle 250 työllistävät organisaatiot
Johanna Junkkarilla on kymmenien vuosien kokemus johtamisesta, ja erityisesti ihmisläheisestä johtamisesta. Hänen polkunsa McDonald’s-työntekijästä yrittäjäksi on ollut vaikuttava. Johanna on paitsi mahdollistanut kymmenien uusien työpaikkojen syntymisen kahteen satakuntalaiseen kaupunkiin, myös luonut kiireiselle ja vaihtuvuudesta tunnetulle ravintola-alalle kulttuurin, jossa kaikki otetaan mukaan joukkoon ja jossa varmistetaan hyvä kokemus nuorille, jotka ottavat ensiaskeleensa työelämässä. Johanna ilmiannettiin HumanPower24 -kilpailuun yhden nykyisen ja kahden entisen työntekijän toimesta.
Mitä ihmisläheinen johtaminen tarkoittaa käytännössä?
Johannan johtaminen saa paljon kiitosta, ja kiitoksessa korostuu inhimillisyys ja ihmisläheisyys, jossa pysyy mukana asiakaslähtöinen ajattelu. Keinoihin, joilla hän hoitaa johtamistyötä, kuuluu mm. oikeidenmukaisuus, ratkaisukeskeisyys, vastuun antaminen ja esimerkillä toimiminen.
Johanna saa kiitosta, että on aidosti läsnä, on valmis tarttumaan toimeen, on helposti lähestyttävä ja kannustaa jokaista myös kehittymään. Johannan kyky rakentaa yhteishenkeä koostuu näistä monista tekijöistä.
Johannan saama palaute ja toiminta kiteyttää upeasti ihmisläheisen johtajuuden olennaisen periaatteen: ihmisläheisyys ei tarkoita pelkästään ystävällisyyttä tai läheistä suhdetta työntekijöihin, vaan kykyä yhdistää tavoitteellinen vaatimustaso siihen, että jokaiselle annetaan tilaa toteuttaa tehtävänsä omalla parhaalla tavallaan, yhteisesti sovitut tavoitteet saavuttaen.
Hyvä esimerkki ja coaching-opinnot auttoivat kehittymään
Johannan oma uratarina on opettanut hänelle paljon ihmisläheisen johtamisen tärkeydestä. Hän on erityisen ylpeä siitä, että hän on pystynyt tarjoamaan nuorille turvallisen ensikosketuksen työelämään. ”Olen nähnyt koko polun työntekijästä yrittäjäksi, ja se on opettanut ottamaan vastuun erityisesti nuorten työllistämisestä vakavasti. Ensimmäinen työpaikka on valtavan merkittävä nuorten tulevaisuudelle. Vaikka itse työ ei aina olisi loistokasta, kokemus turvallisesta ja reilusta työympäristöstä on arvokas oppi elämää varten,” Johanna kertoo.
Vaikka hektisellä ravintola-alalla itse työ ei aina ole niin kivaa, on tärkeää, että töissä on kuitenkin kiva olla, ja sinne on kiva tulla. Parhaimmillaan työpaikalla viihtyminen edistää työtyytyväisyyttä ja pysyvyyttä työssä, sekä parantaa työssä suoriutumista. Johanna kertoo viihtyvyyden rakentuvan perusasioiden varaan: hyvään perehdytykseen, joukkoon mukaan ottamiseen, hyvään työilmapiiriin ja epätoivotun käyttäytymisen nopeaan kitkemiseen. Hänen mukaansa vaikeistakin asioista täytyy voida puhua työpaikalla, sillä muuten esimerkiksi huono käyttäytyminen saattaa jäädä hiljaa hyväksytyksi.
”Erilaiset persoonallisuusteoriat ja itsetuntemuksen merkityksen ymmärtäminen muuttivat ihmiskäsitykseni. Ymmärsin, että omien ja muiden vahvuuksien korostaminen on paljon hyödyllisempää kuin heikkouksien tuijottaminen.”
Ihmisläheisen johtajuuden opit ovat alkaneet jo Johannan uran alkuvaiheilla; Johanna on itse saanut uransa alulla osakseen hyvää ja inhimillistä johtamista, joka on luonut hänelle vahvan pohjan omalle tyylilleen. ”Olen saanut kasvaa hyvässä maaperässä, ja se on luonut tunteen pohjan sille, millainen itsekin haluan johtajana olla”, hän kuvailee. ”Minusta tuli esihenkilö 19-vuotiaana, ja silloin johtamiskeinoni olivat juuri sellaisia kuin 19-vuotiaalla voisi odottaa olevan. Virheitä on tullut tehtyä, enkä aina ole näyttänyt parasta esimerkkiä omalla tekemiselläni.”
Vuonna 2013 hän Johanna aloitti opiskelemaan coaching-taitoja. Tietous itsetuntemuksesta ja persoonallisuuksien eroavaisuuksista ovat tuoneet paljon uusia näkökulmia Johannan johtamistapoihin. ”Opintojen myötä tajusin ihmisyydestä asioita, joita en ollut edes ajatellut. Erilaiset persoonallisuusteoriat ja itsetuntemuksen merkityksen ymmärtäminen muuttivat ihmiskäsitykseni. Ymmärsin, että omien ja muiden vahvuuksien korostaminen on paljon hyödyllisempää kuin heikkouksien tuijottaminen”, Johanna reflektoi.
Johtamista voikin kehittää ihmisläheisemmäksi keskittymällä itsensä tuntemiseen ja ihmisten henkilökohtaisiin vahvuuksiin sen sijaan, että moittisi heikkouksia; kukaan ei voi olla täydellinen kaikessa, mutta yksilöiden vahvuudet täydentävät toisiaan. Vahvuuksiin ja itsetuntemukseen keskittymällä voidaan hyödyntää omia ja tiimin jäsenten parhaita puolia, ja tuoda merkityksellisiä tuloksia liiketoimintaan ja tiimien suorituskykyyn.
Ihmisläheinen johtaminen tarkoittaa Johannalle kokonaisvaltaista ihmisen kohtaamista
”Töihin tulee aina ihminen omine iloineen ja suruineen. On tärkeää ymmärtää, että henkilökohtaiset murheet vaikuttavat väistämättä työhön. Siksi luottamus on kaiken perusta – luottamus, joka ansaitaan kuuntelemalla, tukemalla ja välittämällä. Haluan olla luottamuksen arvoinen jokaisessa pienessäkin asiassa,” Johanna kertoo. Johannan mukaan läsnä oleminen välittyy konkreettisissa teoissa: ”Kun olen ravintolassa, en ole siellä puhelin kädessä tai läppärin kanssa. Olen aidosti läsnä ihmisille.”
Esimerkin voima rakentaa kulttuuria
”Jos sanon, että loma on tärkeää, mutta itse en pidä lomaa, se on kuin sanoisin, etten luota tiimini kykyyn hoitaa asioita. On tärkeä toimia esimerkkinä ja osoittaa, että on ok irrottautua työasioista.”
Johannan johtamisfilosofia perustuu vahvasti esimerkin voimaan. ”Yrittäjänkin täytyy pystyä pitämään lomaa ja huolehtimaan omasta jaksamisestaan. Jos sanon, että loma on tärkeää, mutta itse en pidä lomaa, se on kuin sanoisin, etten luota tiimini kykyyn hoitaa asioita. On tärkeä toimia esimerkkinä ja osoittaa, että on ok irrottautua työasioista.” Esimerkkinä toiminen tarkoittaa myös vaikeista asioista kertomista, ettei aina tarvitse olla iloinen: ”Esimerkiksi eräässä vuosijuhlassa kerroin avoimesti, että vuoteni on ollut raskas. Halusin osoittaa, että myös minulla on vaikeita hetkiä vaikka se ei välttämättä aina ulospäin näykään.”, Johanna kertoo.
Johanna näkee ihmisläheisen johtamisen suurena vahvuutena henkilökunnan pysyvyyden ja yhteisöllisyyden. ”Tärkeimmät avainhenkilöni ovat pysyneet rooleissaan vuosia, ja meillä on vahva luottamus toisiimme. Tämä ei ole itsestäänselvyys ravintola-alalla.” Läheisestä työporukasta on muodostunut ystäväporukka, josta Johanna kokee suurta iloa, sillä tällaisessa yhteisössä on helppo jakaa huolia ja iloja.
Nuorten johtamisesta Johanna korostaa yksinkertaisten, mutta merkityksellisten perusasioiden tärkeyttä. ”Joskus perusasioiden läpikäyminen voi tuntua puuduttavalta – esimerkiksi muistuttaminen miten joku ihan perusasia tehdään tai siitä, että töihin saavutaan ajoissa. Saattaa herätä ajatus, että eikö tällaisista asioista pitäisi osata itse huolehtia. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että olemme osaltamme myös kasvattajia, erityisesti kun kyseessä ovat nuoret työntekijät. Asioita ei pidä ottaa itsestäänselvyyksinä tai kokea taakkana, vaan nähdä ne osana työn kokonaisuutta.”. Johanna kertoo, että onnistumiset nuorten ohjaamisessa ovat tuoneet paljon merkityksellisyyden tunnetta hänen työhönsä “Minua motivoi kasvutarinat: saan nähdä, miten yksittäinen nuori, joka saattaa aluksi pelätä asiakkaita, kasvaa muutamassa vuodessa vuoropäälliköksi. Ei ole mitään hienompaa kuin seurata tuollaista kehitystä. Käänteisesti, jos ajatellaan paljon julkisuudessa esillä olleita nuorten mielenterveysongelmia, on hienoa nähdä, miten oikeanlaisen ja myös työyhteisön tuen avulla tilanne voi muuttua ja elämä lähteä raiteilleen. Tämä tekee työstäni merkityksellistä.”
HumanPower24-kilpailuun osallistuminen
”Kun sain tietää, että minut oli ilmiannettu, se tuntui aluksi epärealistiselta. Oli hienoa saada tunnustusta, mutta vielä merkittävämpää oli se, että ihmisläheinen johtaminen sai näkyvyyttä.”
Osallistuminen HumanPower24-kilpailuun oli Johannalle hieno kokemus. ”Kun sain tietää, että minut oli ilmiannettu, se tuntui aluksi epärealistiselta. Oli hienoa saada tunnustusta, mutta vielä merkittävämpää oli se, että ihmisläheinen johtaminen sai näkyvyyttä. Ravintola-ala ei ole mediaseksikäs, mutta tällaiset kilpailut osoittavat, että meilläkin on tarjota jotain erityistä. Se toivottavasti lisää myös henkilökunnan ylpeyttä työstään ja työyhteisöistään – hyvä työyhteisön syntyyn vaikuttaa aina sen jokainen jäsen.”
Johannan tarina on inspiroiva esimerkki siitä, miten ihmisläheinen johtaminen voi luoda paitsi hyvää tulosta, myös kestävää hyvinvointia. Hänen läsnäolonsa, jalat maassa –esimerkki ja johdonmukaisuutensa ovat tehneet hänestä johtajan, jota arvostetaan – niin tiimin jäsenten kuin ulkopuolisten silmissä. Johannan johtamistapaan kulminoituu sopiva vaatiminen, perusasioista huolehtiminen, esimerkin näyttäminen ja läsnäolon voima. Näihin asioihin keskittymällä jokainen voi kehittyä ihmisläheisemmäksi johtajaksi.
Onko teidän organisaatiossa Johannan kaltaisia ihmisläheisiä johtajia ja esihenkilöitä? Ilmianna heidät HumanPower25 -kilpailuun!