Kaisamaria Thusberg: Inhimillisen ja arvopohjaisen johtamisen puolestapuhuja
Osuuskauppa Keskimaa, yksi Suomen suurimmista palvelualan yrityksistä, työllistää noin 2 000 ihmistä kolmella keskeisellä liiketoiminta-alueella: kauppa, majoitus- ja ravitsemisliiketoiminta sekä liikennekauppa. Keskimaa on tunnettu paitsi erinomaisista palveluistaan myös henkilöstölähtöisestä yrityskulttuuristaan, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja motivaatio ovat keskiössä. Tämä on erityisen tärkeää palvelualalla, jossa työn laatu ja asiakkaiden kokemus ovat suoraan riippuvaisia henkilöstön motivaatiosta ja hyvinvoinnista. Henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg on ollut mukana luomassa yrityksen uudistettuja arvoja, sekä sisäistänyt ne omaan johtamiseensa. Kaisamaria palkittiin HumanPower 24-finalistina kategoriassa Ihmisläheisin johtaja (yli 250 työllistävät).
Kaisamaria kertoo olevansa johtaja, jolle ihminen on kaiken tekemisen keskiössä: ”Haluan panostaa siihen, että ihminen kokee tulevansa kohdatuksi ja arvostetuksi.” Hän korostaa tehtävänään olevan varmistaa, että organisaatiolla on motivoitunut, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö, joka mahdollistaa liiketoiminnan onnistumisen. Kaisamarialle on tärkeää edistää sellaista työpaikkakulttuuria, jossa jokainen voi olla oma itsensä, tehdä mielekästä työtä ja kokea olevansa arvostettu. ”Minulle eteenpäin vieviä voimia ovat aitous ja oikeudenmukaisuus. Uskon, että myös vaikeat asiat voidaan hoitaa tavalla, joka kunnioittaa ihmistä.”, Kaisamaria kiteyttää.
Sydämellä, ilolla, sisulla ja yhdessä
Arvot ovat vahvasti Kaisamarian johtajuudessa läsnä; hän kertoo omien arvojensa olevan hyvin samankaltaisia Osuuskaupan arvojen kanssa– sydämellä, ilolla, sisulla ja yhdessä. Näiden arvojen juurruttaminen arkeen ei ole jäänyt vain juhlapuheiksi, vaan ne näkyvät konkreettisina tekoina jokapäiväisessä johtamisessa. Hän painottaa, että arvojen on oltava niin selkeitä ja läheisiä, että jokainen työntekijä, myyjästä toimitusjohtajaan, voi peilata omaa toimintaansa niihin. Tämä on ollut avainasemassa Keskimaan organisaatiokulttuurin rakentamisessa ja sen vahvistamisessa.
”Millaisen tunnejäljen jätät ihmiseen, kun kohtaat hänet? Jääkö hänelle fiilis, että hänellä on merkitystä?”
Kaisamarian johtamisfilosofia kiteytyy aitoon kiinnostukseen ihmisiä kohtaan. ”Minulle on jo lapsena opetettu, että kaikki ihmiset ja työ on arvokasta. Tehtävän perusteella kukaan ei ole arvokkaampi kuin toinen.” Hän korostaa, että kiinnostuksen ja arvostuksen osoittaminen on avainasemassa ihmisten johtamisessa. Kaisamaria uskoo, että kohtaamiseen on panostettava: ”Millaisen tunnejäljen jätät ihmiseen, kun kohtaat hänet? Jääkö hänelle fiilis, että hänellä on merkitystä?” Tällaisia asioita ei voi oppia kirjoista, vaan ne vaativat syvällistä ymmärrystä ja aidosti läsnä olevaa asennetta, sekä aitoa kiinnostusta ihmisiä kohtaan.
Ihmisten kohtaaminen ja ajan järjestäminen tätä varten on ensiarvoisen tärkeää Kaisamarialle. ”Jos ihmiset ovat tärkeitä, sen täytyy näkyä kalenterissa – pelkkä puhe ei riitä, vaan aikaa on annettava. Henkilöstöjohtajana tehtäväni on tukea muita johtajia ja varmistaa, että päätökset huomioivat ihmisten kokonaisuuden. Oikeudenmukaisuus on syvällä arvoissani, ja haluan varmistaa, että työnantajan ja työntekijän näkökulmat tukevat toisiaan.”
Merkityksellisen työn luominen on tärkeä osa työntekijän motivaation ja suoriutumisen ylläpitämistä.
Kaisamaria kertoo, että työn merkitys näkyy tiimeissä ja kollegoissa, ja tästä keskustellaan säännöllisesti Keskimaassa. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että lähiesihenkilöt saavat tarvittavan tuen, jotta he voivat johtaa omia tiimejään ja antaa työntekijöille aikaa ja mahdollisuuden kokea työnsä merkitykselliseksi. Viestintä on keskeisessä roolissa merkityksen näkymisessä työntekijöille asti. Avoimuus, suunnitelmien jakaminen ja yksittäisten panosten huomioiminen auttavat pitämään henkilöstön mukana ja motivoituneena. Positiivinen johtaminen luo lumipalloefektin, jossa työn merkityksellisyys heijastuu koko organisaatioon ja vahvistaa yhteisiä tavoitteita. “Kun minä tuen ja ohjaan esihenkilöitä työssään, heillä on resursseja ja tietoutta tukea heidän johdettaviaan, eli ihmisläheisyys tietyllä tavalla tarttuu ihmiseltä ihmiselle”, Kaisamaria kiteyttää.
Kaisamarian johtamisessa korostuu kyky arvostaa työntekijöiden kokemusta ja näkemystä, sillä jokaisen työpanoksella on merkitystä organisaation kokonaisuuden kannalta. ”En tiedä, millaista on ollut Prisman kassalla töissä, jonka takia pitää antaa arvo sille, että ihmiset tietävät itse parhaiten oman työnsä vaatimukset ja realiteetit.” Tämä ajattelutapa rakentaa luottamusta ja tukee organisaation yhteisiä tavoitteita.
Yksi merkittävimmistä elementeistä Keskimaan johtamiskulttuurissa on palautteen antaminen ja onnistumisten juhlistaminen. Pikapalkitsemiset, kuten arvokortit, henkilökohtaiset kiitokset ja pienet lahjat, ovat auttaneet vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja työn merkityksellisyyden tunnetta. Työntekijöiden onnistumisia juhlitaan työpaikan yhteisissä kanavissa, ja jokainen voi lähettää kiitoksensa hyvin suoriutuneelle työntekijälle, tai mukavalle työkaverille. Palkinto, esimerkiksi leffaliput, arvokortti tai kukkakimppu, voi tuntua pieneltä palkitsemiselta, mutta niillä on hyvin suuri merkitys koko yrityksen kulttuurin rakentajana. Tällaiset pienet teot ovat osa laajempaa strategiaa, jolla Keskimaa rakentaa arvopohjaista ja ihmisläheistä yrityskulttuuria.
”Tavoitteena on löytää juurisyyt ja tukea tiimejä ja koko organisaatiota palautumisessa ja kehittymisessä”
Keskimaan menestys on suoraan sidoksissa sen henkilöstöön.
Henkilöstön sitoutuminen ja tyytyväisyys ovat parantuneet vuosi vuodelta. Työyhteisötutkimuksissa tyytyväisyyden taso on ollut nousujohteinen, ja Keskimaan työnantajamielikuva on saavuttanut ennätyksellisiä tuloksia. Tämä on helpottanut merkittävästi rekrytointia, erityisesti asiantuntija- ja johtotason tehtävissä. Taloudelliset tulokset ovat myös parantuneet, mikä osoittaa, että ihmisläheinen johtaminen ei ole vain inhimillistä, vaan myös liiketaloudellisesti kannattavaa.
Henkilöstötyytyväisyyttä mitataan vuosittain laajalla kyselyllä, johon viime vuonna vastasi jopa 95 % henkilöstöstä. Korkeaa vastausprosenttia ylläpitää se, että kyselyiden tulokset johtavat konkreettisiin toimenpiteisiin. ”Ihmiset haluavat vastata, jos tietävät, että tuloksia käsitellään ja niihin reagoidaan. Liian tiheä mittaaminen voi vähentää kiinnostusta,” Kaisamaria toteaa. Tuloksia seurataan tarkasti, ja jos tiimitasolla havaitaan heikentymisiä, esihenkilöt ja HR reagoivat nopeasti. Tarvittaessa työterveyden kanssa toteutetaan työyhteisöselvityksiä ongelmien selvittämiseksi. ”Tavoitteena on löytää juurisyyt ja tukea tiimejä ja koko organisaatiota palautumisessa ja kehittymisessä,” Kaisamaria tiivistää.
Ihmisläheisyys ei ole ollut aina osa Kaisamarian johtamisuraa. Hän aloitti esihenkilöuransa kansainvälisessä logistiikkayrityksessä ja toimi myöhemmin henkilöstöjohtajana paperiteollisuudessa, jossa työ keskittyi pitkälti liiketoiminnan saneeraukseen sekä tervehdyttämiseen. Näissä tehtävissä korostui jämäkkyys ja asiaosaaminen, jossa ihminen ei ollut keskiössä. Vuonna 2014 hän aloitti palvelutoiminnan johdossa, ja siirtyminen Osuuskauppa Keskimaalle tarjosi mahdollisuuden syventyä ihmisläheiseen johtamiseen. Siellä hän oppi valtavasti ihmisten johtamisesta ja huomasi, kuinka tärkeää on antaa aikaa työntekijöille ja pysähtyä kuuntelemaan. Kaisamaria myöntää tehneensä virheitä, kuten laiminlyöneensä ajan antamisen tiimilleen, mikä johti suuriinkin vaikeuksiin tiimissä. Tämä opetti hänelle, mitä voi tapahtua, kun kuuntelua ja ymmärrystä ei priorisoida. Nyt hän kokee oppineensa paljon, ja hänen johtamistyylinsä on muuttunut radikaalisti.
Nykyisessä roolissaan Kaisamaria tukee muita johtajia ja hyödyntää omia kokemuksiaan epäonnistumisista. Hän ymmärtää, että epäonnistuminen ei ole maailmanloppu, vaan yhdessä asioita voidaan muuttaa ja kehittää parempaan suuntaan. Hänen johtamisfilosofiansa ytimessä ovat kuuntelu ja toiminta – kaksi peruspilaria, jotka ovat tehneet hänen urastaan inhimillisemmän ja vaikuttavamman.
Osuuskauppa Keskimaa on onnistunut yhdistämään taloudellisen tuloksenteon ja ihmisläheisen johtamisen.
Yrityksen toiminnassa näkyy selkeästi, että työntekijät eivät ole vain resurssi, vaan yrityksen tärkein voimavara. Tämä ihmisläheinen lähestymistapa ei vain tue henkilöstön hyvinvointia, vaan myös parantaa asiakkaiden kokemuksia ja vahvistaa Keskimaan asemaa luotettavana ja arvostettuna palvelualan toimijana.
Kaisamarian mukaan johtamisen tehtävä on huolehtia, että ihmisillä on mahdollisuus onnistua työssään ja tuntea ylpeyttä tekemästään. Hänen esimerkkinsä osoittaa, että inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus voivat kulkea käsi kädessä tavoitteellisen liiketoiminnan kanssa, ja että arvopohjainen johtaminen voi luoda menestyvämmän ja inhimillisemmän työelämän.
Tunnistatko Kaisamarian kaltaisia ihmisläheisiä johtajia? Ilmianna heidät HumanPower25 -kilpailun avulla!