Lastensuojelun keskusliitto: Ihmisläheisyyden perusta vahvana työyhteisöissä ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa
Ihmisläheisin työpaikka kategoriassa toiselle sijalle palkittiin Lastensuojelun Keskusliitto. Lastensuojelun Keskusliitto on merkittävä lapsi- ja perhejärjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden keskusjärjestö, joka tekee arvokasta asiantuntija- ja vaikuttamistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Keskusliitto on tunnettu ihmisläheisestä työskentelytavastaan, joka korostaa yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja arvostavaa kohtaamista. Tämä ihmisläheinen toimintatapa ei vain palvele organisaation sisäistä kulttuuria, vaan heijastuu myös sen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja sidosryhmien väliseen yhteistyöhön.
Keskusliiton toiminta perustuu vahvaan arvopohjaan, joka kattaa inhimillisyyden, vastuullisuuden, yhdenvertaisuuden ja rohkeuden.
Nämä arvot näkyvät sekä organisaation toiminnassa että henkilöstöjohtamisessa. Keskusliitossa arvostetaan jokaista työntekijää ja pyritään tarjoamaan mahdollisuus kehittää osaamista, kasvaa ammatillisesti ja osallistua merkitykselliseen, yhteiskunnallisesti vaikuttavaan työhön. Henkilöstön työhyvinvointi on organisaation keskiössä, ja sitä tuetaan monin tavoin, kuten perheystävällisillä käytännöillä, joustavilla työjärjestelyillä, työterveydenhuollolla ja avoimella vuorovaikutuksella. Organisaatiossa arvostetaan läpinäkyvää viestintää, jossa myös keskeneräisistä asioista kerrotaan avoimesti; virheitä ei tarvitse pelätä, ja liian täydestä työkuormasta saa ja pitää kertoa.
Organisaatio työskentelee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi, mikä ohjaa kaikkea toimintaa ja houkuttelee arvomaailmaltaan samanhenkisiä ihmisiä. Keskusliitossa ihmisläheisyys ja perheystävällisyys nähdään tietoisena valintana ja strategisena tavoitteena, jonka toteuttaminen vaatii johdon vahvaa sitoutumista ja jatkuvaa kehitystyötä. ”Ihmisläheisyys ei synny sattumalta, vaan se vaatii määrätietoista toimintaa. Johtoryhmässämme käymme jatkuvasti keskustelua siitä, miten ihmisläheisyys näkyy arjessamme ja miten voimme sitä vahvistaa,” kuvailee organisaation toiminnanjohtaja Ulla Siimes. Keskusliitossa ihmisläheisyys ei ole vain yksittäinen toimintaperiaate, vaan olennainen osa organisaation toimintakulttuuria, joka ohjaa niin työntekijöiden arkea kuin organisaation strategista kehitystä.
Keskustelu ja yhteinen ymmärrys ovat keskeisiä ihmisläheisen toiminnan ylläpitämisessä.
Tämä varmistaa, että ihmisläheisyys ei jää pelkäksi julistukseksi, vaan konkretisoituu päivittäisessä työssä ja vuorovaikutuksessa. Arvot, kuten ihmisarvon kunnioittaminen, heijastuvat suoraan toimialan erityisluonteeseen ja organisaation tavoitetilaan, luoden perustan pitkäjänteiselle ja merkitykselliselle toiminnalle.
Ullan mukaan keskusliiton kulttuuri rakentuu siitä, että johto on mukana arjessa ja toimii omalla esimerkillään. Esihenkilöt ovat jatkuvasti läsnä, valmiina tukemaan ja kohtaamaan jokaisen työntekijän tarpeet, mikä vahvistaa psykologista turvallisuutta työyhteisössä. Esihenkilöt ovat helposti lähestyttäviä ja käyvät säännöllisesti henkilökohtaisia keskusteluja työntekijöiden kanssa, tukien heitä työssä ja elämässä. Lastensuojelun Keskusliiton henkilöstöpäällikkö Eliisa Jämsen kuvailee organisaation kulttuuria avoimeksi ja välittäväksi. ”Meillä on sellainen kulttuuri, että asioista on helppo puhua. Ihmiset kertovat avoimesti, jos heidän elämäntilanteessaan on jotain, mikä tulisi huomioida. Uskallamme ottaa asioita puheeksi,” hän kertoo. Eliisa jakaa myös esimerkin uudesta työntekijästä, joka perehdytyksen aikana kertoi lapsensa olevan sairaana. ”Sanoin hänelle, ettei hänen tarvitse silloin tehdä töitä, ja hän vastasi kuulleensa saman jo monelta muulta. Tämä kertoo hyvin siitä, että meillä todella huomioidaan työntekijöiden koko elämä.” Organisaatiossa korostuu vahva välittämisen ilmapiiri, joka luo läheisen työyhteisön. ”Olemme kohtuullisen pieni organisaatio, hierarkia on matala ja johtoryhmä on aidosti mukana arjen työssä. Meillä ihmisillä on kokemusta monipuolisesti erilaisista tehtävistä, mikä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta,” Eliisa summaa.
Lastensuojelun keskusliitolla esihenkilöt ovat työntekijöiden tukena jatkuvasti, muun muassa kuukausittaisissa one-to-one-keskusteluissa, joissa käsitellään työtilannetta ja mahdollisia haasteita. Jos työntekijän työmäärä käy liian suureksi, esihenkilö auttaa priorisoimaan ja tarvittaessa karsimaan tehtäviä. Tämä ennaltaehkäisee ylikuormitusta ja varmistaa, ettei kukaan jää yksin haasteidensa kanssa. Työyhteisö ja työterveyshuolto tukevat osaltaan työntekijöiden hyvinvointia. Tarvittaessa työntekijöillä on käytössään esimerkiksi hoitajan tai psykologin palvelut. Äskettäisessä työnhyvinvointikyselyssä nämä käytännöt saivat positiivista vahvistusta, ja henkilöstö kertoi rakenteiden toimivan erinomaisesti. Keskusliitto on pieni organisaatio mutta sijaisjärjestelyjä toteutetaan siten, ettei kukaan joudu kantamaan kohtuutonta työtaakkaa. Lisäksi kulttuuri ja keskustelut korostavat työn ja vapaa-ajan selkeää erottamista – työajan ulkopuolella ei odoteta tavoitettavuutta. Sairaslomien osalta työntekijöitä kannustetaan pitämään lomansa rauhassa ilman huolta työasioiden kasaantumisesta. Etukäteen mietityt ratkaisut ja esihenkilöiden tuki varmistavat, että työtilanne pysyy hallittavana myös äkillisissä poissaoloissa.
“Ihmisläheisyyttä ei voida ulkoistaa vain johdon vastuulle – se on osa koko yhteisön toimintakulttuuria”
Ihmisläheisyys sallii Lastensuojelun Keskusliitolle rohkeat innovaatiot ja kokeilut.
Organisaatiossa otetaan rohkeasti käyttöön uusia toimintatapoja ja ideoita, kuten Lapsi mukaan töihin -päivä tai innovatiiviset hankkeet, jotka tukevat lapsen oikeuksien toteutumista. Henkilöstön ideointia ja luovuutta tuetaan vahvasti, ja organisaation läpinäkyvä rakenne ja matala hierarkisuus mahdollistaa uusien projektien ja tehtävien kokeilemisen.
Yhteisöllinen kulttuuri näkyy erityisesti palautekulttuurissa ja arjen kohtaamisissa. Kuukausittaiset tiimikokoukset, perjantain briiffit ja muut kokoontumiset eivät ole vain informatiivisia, vaan niissä myös iloitaan onnistumisista, jaetaan kiitoksia ja juhlistetaan saavutuksia. Keskusliiton vahvuutena onkin se, että työntekijöiden panosta arvostetaan ja onnistumiset tuodaan esiin – olivat ne sitten henkilökohtaisia tai koko tiimin saavutuksia.
Ihmisläheisyyden ytimessä on ihmisten huomioiminen ja heidän ääniensä kuuleminen.
Lastensuojelun Keskusliitossa tämä tarkoittaa aktiivista keskustelua työntekijöiden kanssa ja heidän näkemyksiensä hyödyntämistä organisaation suuntaa määritettäessä. ”Rakenteemme eivät synny johtoryhmässä yksin, vaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Keskustelujen kautta löydämme parhaat toimintatavat ja ideat, jotka vievät meitä eteenpäin,” kertoo Eliisa. “Ihmisläheisyyttä ei voida ulkoistaa vain johdon vastuulle – se on osa koko yhteisön toimintakulttuuria. Vaikka muiden organisaatioiden hyviä käytänteitä voidaan hyödyntää, on tärkeää luoda rakenteet, jotka sopivat juuri oman organisaation tarpeisiin.”, Ulla kiteyttää. Ihmisläheisyys rakentuu räätälöidysti, huomioiden sekä organisaation tavoitteet, että sen työntekijöiden moninaiset tarpeet ja toiveet.
Lastensuojelun Keskusliiton ihmisläheinen toimintakulttuuri on tuonut merkittäviä positiivisia vaikutuksia niin organisaatiolle kuin sen työntekijöille. Rekrytoinnissa tämä ihmisläheisyys näkyy vahvana työnantajamaineena, joka houkuttelee osaajia; Lastensuojelun keskusliitolla ei ole vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä, sillä se tunnetaan työpaikkana, joka arvostaa ja tukee henkilöstöään. ”Eräs työntekijä kertoi minulle, että Lastensuojelun Keskusliitto on aina ollut paikka, jonne hän on haaveillut pääsevänsä töihin,” Ulla kuvailee. Lisäksi entiset työntekijät antavat Keskusliitosta hyvää palautetta ja pitävät aktiivisesti yhteyttä organisaatioon, mikä heijastaa vahvaa sitoutumista ja arvostusta. Nykyiset työntekijät kuvaavat toimintakulttuuria ainutlaatuisen kannustavaksi ja yksityiselämän huomioivaksi. Tämä kulttuuri nähdään merkittävänä voimavarana, joka yhdistää henkilöstön ja edistää vahvaa sitoutumista. Työntekijöiden työn imua vahvistetaan merkityksellisten ja monipuolisten tehtävien avulla.
Ihmisläheisen työyhteisön rakentaminen on ollut määrätietoista ja strategisesti johdettua.
Inhimillisyys ja ihmisten, sekä asiakkaiden, että työntekijöiden pitäminen keskiössä, näkyy rakenteissa ja käytännöissä. Esimerkiksi henkilöstöstrategia ja työyhteisön kehittämissuunnitelma ohjaavat organisaation tavoitteita ja toimintaa, ja henkilöstöä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti näiden suunnitelmien kehittämiseen. Keskusliitto seuraa ihmisläheisyyttään systemaattisesti, muun muassa henkilöstökyselyillä ja kehityskeskusteluilla.
HumanPower24 -kilpailuun osallistuminen oli Lastensuojelun Keskusliitolle opettavainen ja positiivinen kokemus. Kilpailun kysymykset herättivät arvokasta pohdintaa johtoryhmässä ja avasivat silmät sille, kuinka syvälle ihmisläheisyys on juurtunut organisaation toimintaan. ”Aidosti tuli sellainen olo, että me teemme jotain oikein,” Ulla toteaa. Osallistuminen auttoi jäsentämään ja dokumentoimaan käytäntöjä, jotka tukevat ihmisläheisyyttä, ja vahvisti ylpeyttä organisaation kulttuurista. Keskusliitto näki konkreettisesti, kuinka systemaattisesti nämä arvot ovat osa päivittäistä toimintaa.
Lastensuojelun Keskusliitto oli ansaitusti finalistina HumanPower24-kilpailussa kategoriassa ”Ihmisläheisin työpaikka”. Organisaation toiminta ja kulttuuri toimivat erinomaisena esimerkkinä siitä, miten arvopohjainen ja ihmisläheinen johtaminen voivat vahvistaa työyhteisöä ja lisätä organisaation vaikuttavuutta sekä sisäisesti että ulkoisesti.
Tunnistatko Lastensuojelun Keskusliiton kaltaisia ihmisläheisiä työpaikkoja? Ilmianna ihmisläheisimmät vaikuttajat työelämässä HumanPower25 -kilpailun avulla!